16. marraskuuta 2012

Kahdeksan asiaa matkalukemisesta


Luen ja kirjoitan -blogin Paula heitti minulle tämän mukavan tunnustuksen. Kiitos!

Tunnustusta saattelevat seuraavanlaiset ohjeet:
1. Kiitä tunnustuksen antajaa.
2. Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoita näille kahdeksalle bloggaajalle tunnustuksesta.
4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.

Tunnustus on tainnut käväistä blogissani ennenkin, mutta tässä saa onneksi keksiä aina jotain uutta! Tänään kerron kahdeksan asiaa matkoilla lukemisesta:

1. Aamuisin metrossa matkalla töihin selailen Metro-lehteä tai nykyisin luen usein sähkökirjoja Kindlellä. Aloitin juuri Herman Melvillen Moby Dickin, joka on kyllä työmatkalukemiseksi melko raskasta tavaraa, mutta katsotaan, miten käy.

2. Metrossa kuikuilen myös, mitä muut lukevat. Viimeisin kirja, jonka tunnistin jonkun kanssamatkustajan kädestä, oli Paolo Coelhon Alkemisti.

3. Joskus vakoilen myös newyorkilaisten metromatkustajien lukemisia. Mieluiten tekisin sitä paikan päällä, mutta hyvä korvike on hienonhieno Underground New York Public Library -blogi.

4. Töiden jälkeen kävelen joskus kotiin. Silloin kuuntelen äänikirjoja puhelimella. Nyt kesken on Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailut.

5. Viimeisimmän pidemmän matkani tein junalla Belgiasta Hollantiin. Silloin luin Melissa Bankin kirjaa The Girls' Guide to Hunting and Fishing. Olin jättänyt Kindlen kotiin ja olin vähän hermostunut, jos kirja loppuukin kesken, mutta vältyin sittenkin tältä kamalalta tilanteelta!

6. Junassa lukeminen on ihanaa. Lukutunnelma on jotenkin rauhallisempi kuin esimerkiksi lentokoneessa. Mukavia junalukumuistoja minulla on esimerkiksi viime vuodelta Miina Supisen kirjasta Liha tottelee kuria. Ja erityisen tunnelmallinen lukupaikka oli tämä viehkosti paneloitu, verhoiltu ja matoitettu ukrainalainen juna, jossa olisi ollut mukava lukea vaikka Idän pikajunaa.


7. On lentokoneessakin kyllä ihan mukavaa lukea. Viimeisimmällä lentomatkallani taisin lukea F. Scott Fitzgeraldin This Side of Paradisea.

8. Matkalukemisen valinta lomamatkoille on haastavaa hommaa. Kirjan pitää olla riittävän paksu, muttei liian painava (Kindle onneksi auttaa tässä ongelmassa). Sen pitää kiinnostaa ja viihdyttää, muttei niin paljon, että matkakohde jää kakkoseksi. Parhaimmillaan se sopii matkakohteen tunnelmaan niin, että matka rikastuu kirjasta entisestään ja toisinpäin. Näin minulle kävi esimerkiksi Irlannissa Hanna Tuurin Orapihlajapiirin seurassa ja Pariisissa kävelyllä Ernest Hemingwayn kotikulmilla.

Tunnustus ja haaste ovat kiertäneet jo niin monissa seuraamissani blogeissa, etten taida laittaa niitä virallisesti eteenpäin. Mutta haastan kaikki halukkaat jakamaan omia kokemuksiaan matkalukemisesta!

12 kommenttia:

  1. Oi, hieno tuo metrolukublogi! Ja ehkä vielä hienompi juna! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta UNYPL-blogista löytyy kyllä oikeita helmiä, joskus loistavia kirja-lukija-yhdistelmiä!

      Poista
  2. Onnittelen ehkä hieman pelättyyn klassikkoon Moby Dickiin tarttumisesta! :)Luin sen itse edelliskesänä, ja täytyy sanoa, että kyllähän se aika ajoittain hieman raskaalta tuntui, mutta kuitenkin palkitsevalta.

    Myös Huckleberry Finnin seikkailut luin nyt tänä syksynä, ja siitä on kyllä sanottava, että en lainkaan ymmärtänyt sen teoksen hienoutta. Silkkaa pakkopullaa se oli, mutta kuului kuitenkin pakollisena ohjelmana opintoihini. Toivottavasti sinä pitäisit siitä vähän enemmän! :) Loppua kohti aloin kuitenkin hieman lämmetä teoksen tyylille ja sen huumorille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen ottanut asiakseni tutustua So American -lukuhaasteen tiimoilta amerikkalaisen kirjallisuuden klassikoihin. Kaikki eivät ehkä muodostu ihan niiksi rakkaimmiksi lempikirjoiksi, mutta klassikoiden lukemisessa on joka tapauksessa oma mielenkiintonsa. Moby Dickillä on hetkensä!

      Poista
  3. Hauska idea keksiä tällainen teema tunnustuksille! Minä en ole hirveästi matkustellut Suomen ulkopuolella, joten vielä ei ole tullut kirjojen kanssa suurta ongelmaa... sen sijaan olen nytkin lähdössä viikonlopuksi maalle ja sinne otettavia kirjoja stressaan ihan liikaa. Onko tarpeeksi, mitä jos en haluakaan lukea tätä, mitä jos ja mitä jos. Jos lähden viikoksi maalle, mulla on yleensä 6 kirjaa mukana. Ei siksi, että ehtisin ne kaikki lukea, vaan että on jokaiselle mielentilalle omansa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuo suppean mutta silti koko mahdollisen mielentilanskaalan kattavan kirjavalikoiman valinta on tosiaan kinkkinen kysymys! Joskus tulee ihan huteja, kun kotoa lähtiessä kuvittelee esim. olevansa dekkarimielentilassa ja sitten perillä ei olekaan.

      Poista
  4. Matkalla lukeminen on osa matkustamisen nautintoa. Harmi vaan, että minä en pysty autossa lukemaan ollenkaan, kun vatsassa vääntää jo kolmannella rivillä. Onneksi jostain kumman syystä junassa ja lentokoneessa samaa ilmiötä ei tule ollenkaan.

    Työni takia matkustin aikoinaan tosi paljon ja erinäisiä kirjoja onkin tullut luettua lentokoneessa. Lentokenttien pokkarivalikoimista valikoitui silloin yleensä mukaan joku dekkarin tapainen.

    Se tuli testattua useampaan kertaan, että matka Brysselistä Tukholman kautta Turkuun oli suurin piirtein yhden Ruth Rendellin tai PDJamesin mittainen. Yleensä jäivät viimeiset sivut seuraavan aamun aamupalaseuraksi, jos maltoin ne jättää lukematta heti kotiin palattuani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavia matkalukumuistoja sinulla! Dekkarit ovat hyvää matkalukemista. Junassa ja lentokoneessa lukeminen on tosiaan miellyttävämpää kuin autossa. Outoa kyllä, ennen minulla ei tullut ikinä autossa lukiessakaan paha olo, mutta vanhemmiten olen tullut jotenkin herkemmäksi.

      Poista
  5. Oli mukava kurkata matkalukemismietteisiisi. Matkalukemiset ovat mielestäni erityisen merkityksellisiä, koska kirja liittyy aina johonkin reissuun, pieneenkin.

    Minulle muuten lentokone on intensiivisempi lukupaikka kuin juna. Junassa vaihtuvat maisemat ja asemille pysähtyminen tekee lukemisesta katkonaisempaa, vaikka nautin junamatkustamisesta enemmän. Junassa on sellaista hyvää matkanteon tuntua. Lentokoneessa taas saatan lukea todella intensiivisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Katja! Matkalukemisessa on tosiaan oma taikansa. Tuntuu, että usein matkoilla luetuista kirjoista jää jotenkin intensiivisempi muistijälki. Ehkä sitä on jotenkin aistit virittyneempinä.

      Poista
  6. Vau, kiitos tuon metroblogin linkittämisestä. Se on hieno!

    Näin itse marraskuun alkupäivinä bussista pysäkillä lukevan nuoren miehen. Aivan upeaa, että jotkut jaksavat tässä syyspimeässäkin kaivaa pysäkillä kirjan esiin. Itse en moiseen kykene, mutta heti bussiin päästyäni tarina jatkuu... :-)

    Kiinnostavia tunnustuksia! Kiitos!

    VastaaPoista
  7. Kiva, olet löytänyt myös UNYPL -blogin! Blogia perustaessa linkitin sen omaan sivupalkkiin siinä toivossa, että muutkin ymmärtäisivät lukemisen hienouden. Tosi mahtava ja raikas idea, sekä paljon erilaisia lukijoita ja kirjoja. Tässä muutama päivä sitten joku nuori mies yritti rohkeasti kannatella yhdellä kädellä Moby Dickiä :D

    Kun istuin elokuussa Amsterdam-Antwerpen -junassa, luin Graham Greenen Kiveä kovempi -kirjaa suomeksi, ja oli jotenkin tosi hauskaa kun eräs naishenkilö hetken kuikuiltuaan kysyi että millä kielellä oikein luen :P

    Luen kirjaa yleensä jokaisella vähintään puoli tuntia kestävällä matkalla, oli se sitten junassa, autossa, lentokoneessa tai bussissa. Jo lapsena asuntovaunumatkoilla vanhemmat ihmettelivät, miten pystyin lukemaan neljäkin tuntia yhteen menoon ilman pahoinvointia ja vieläpä melkein asentoa vaihtamatta :D

    VastaaPoista